Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kentällä puhaltavat uudet tuulet. 1.8.2026 oppimisen tuki uudistui, mikä muutti merkittävästi sitä, miten opiskelijoita tuetaan matkalla ammattiin. Uudistuksen henki on kaunis: Tavoitteena on tuoda matalan kynnyksen tuki mahdolliseksi jokaiselle opiskelijalle, mikä edistää opintoja ja sujuvoittaa siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin. Tukea tarjotaan monipuolisesti, joustavasti ja vaihtoehtoisia menetelmiä käyttäen.
Yksi merkittävä muutos oli erillisten opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen poistuminen. Tilalle tuli opettajan antama ryhmämuotoinen tuki ja tukiopetus sekä erityisopettajan antama erityisopetus. Virallisena tavoitteena oli myös siirtää painopiste raskaasta hallinnosta ja asiakirjojen täyttämisestä nopeaan, ennaltaehkäisevään ja käytännönläheiseen tukeen. Lisäksi uudistus ulottaa tuen entistä vahvemmin oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Oikeus tukeen ei katkea siirryttäessä koulutussopimus- tai oppisopimusjaksolle.
Byrokratian vähentäminen ja tuen oikea-aikaisuus ovat asioita, joita jokainen opettaja kannattaa, mutta entäpä toteutus. Ammatillisen koulutuksen ryhmäkoot ovat suuria (kun huomioidaan vaihteleva lähtötaso ja motivaatio) ja lähiopetusta annetaan vähän. Miten opettajan aika siis riittää jokaisen opiskelijan tukemiseen hektisessä opetustilanteessa? Ja alkoivatko opettajat yhtäkkiä lukuvuoden alussa tukea opiskelijoita ryhmämuotoisesti opetustilanteissaan, kun aiemmin olivat vain… olleet tukematta?
Jotta tukiopetuksesta ei tulisi opettajalle vain uusi, palkaton lisätehtävä, tarvitaan resursseja: Oppimisen tuen toteuttamiselle on varattava työaikaa opettajien vuosityöaikasuunnitelmiin. Erityisopettajia tarvitaan lisää. Yhteistyölle työpaikkaohjaajien kanssa on myös annettava aikaa. Ja opettajille pitää tarjota (erityis)pedagogista täydennyskoulutusta.
Uudistus on mahdollisuus. Hyvä arjen tuki säästää opiskelijan keskeyttämiseltä ja antaa eväät työelämään. Me opettajat olemme valmiita tukemaan, opettamaan ja kohtaamaan. Nyt on oppilaitosjohdon ja päättäjien vuoro varmistaa, että meille annetaan siihen myös tosiasialliset mahdollisuudet. Aika näyttää, jääkö kaunis ajatus vain paperille.
Tiina Kopra