Kostean ja kolean elokuun myötä viileni myös keskustelu kesälomien siirrosta. Keväällä hyvinkin kuumana käynyt sananvaihto toi esiin paljon argumentteja puolesta ja vastaan, toiset niistä enemmän ja toiset vähemmän perusteltuja. Nyt on hyvä ajankohta analysoida asiaa ilman tunnekerrointa, koska säätilana kirjoitushetkellä on juuri norminmukainen syyssade.
On selvää, että koululaisten ja opiskelijoiden kesälomien siirtäminen vaikuttaisi eniten peruskoululaisiin. He tarvitsevat loma-aikoina enemmän valvontaa, puuhaa ja huolenpitoa kuin vaikkapa toisen asteen opiskelijat. Heitot, että toinen aste voisi asian päättää erillään peruskoulusta, ei tunnu realistiselta. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon yhteisiä yläkoulun ja lukion opettajanvirkoja, perheissä opiskellaan monella luokka- ja kouluasteella samanaikaisesti ja opiskelun nivelvaiheisiin tulisi väistämättä suuria haasteita. Jos kesälomamallia rukataan, on todennäköistä, että kaikki siirtyvät siihen. Vaikka kuntien välillä on tällä hetkellä vaihtelua erityisesti syys- ja joululomien ajankohdissa, kesälomien suhteen sama ei onnistuisi. Lukuvuoden päättymisen on oltava käytännön syistä samaan aikaan.
”Lomien siirtäminen tarvitsee siis tuekseen vahvoja argumentteja kumoamaan siirtoa vastustavien mainitsemat todennäköiset ongelmat.”
Koko siirtoajatusta on verrattu monesti hölmöläisten peitonjatkamiseen. Siirtäminen kun ei muuta koulu- tai lomapäivien määrää mihinkään. Myöskään vanhempien lomien määrä ei muutu. Lomien siirtäminen tarvitsee siis tuekseen vahvoja argumentteja kumoamaan siirtoa vastustavien mainitsemat todennäköiset ongelmat. Niitä olisivat kevätkauden jaksamisongelmat sekä lukuvuoden pituuden että valon määrän lisääntymisen myötä, elokuun pimeys ja kosteus, lämpimien loppukesien sinileväongelmat sekä lomaruuhkat Suomen päälomakauden valumisella kohti Euroopan lomakautta vain muutamia mainitakseni.
Tähän mennessä esitetyt perustelut siirrolle eivät kaikkia vakuuta. Euroopan lomakauteen siirtyminen ei ole kaikille itseisarvo, eikä lomapalvelujen ”peruskysynnän” siirtäminen -nimenomaan siirtäminen - viikolla tai parilla ratkaise Suomen matkailutaloutta. Vaikka lisäargumentteja löytyisikin, esitetyssä mallissa erään kokonaan uuden ongelman loisi kevääseen kaavailtu ylimääräinen lomaviikko. Vuodenaikana kevät on lomailuun ongelmallinen. Ei ole enää kunnon talvi, mutta ei lämminkään. Visiossa lomailtaisiin siis sisällä älylaite kourassa?
Kesälomien siirto vaikuttaisi ammatilliseen opetukseen huomattavasti vähemmän kuin perus- ja lukiokoulutukseen. Ammatillisella puolella on ollut tyypillistä, että opintoja niin oppilaitoksessa kuin työelämäjaksoillakin voidaan tehdä ympäri vuoden. Opettajat pystyvät silti pitämään palautumiseen riittäviä vapaajaksoja, sillä kaikkien ei tarvitse olla lomalla tai töissä samaan aikaan. Ammatillisissa opinnoissa jokaisella opiskelijalla on joka tapauksessa henkilökohtainen opintosuunnitelma omine aikataulutavoitteineen ja suoritusjärjestyksineen. Ainoastaan peruskoulun jälkeisen yhteishaun aikataulujen muuttuminen voisi aiheuttaa oppilaitoksissa haasteita. Korkeakouluille lomien siirtoa puoltaisi se, että eurooppalaiseen rytmiin siirtyminen helpottaisi kansainvälistä yhteistyötä.
”Kellojen siirtelystäkään ei ole pystytty päättämään, vaikka kyse on vain yhdestä tunnista.”
Kaikkien kannalta hyvä olisi, jos asia tosiaan selvitettäisiin kunnolla ennen päätöksiä, sikäli kun 20 vuotta sitten tehty selvitys ei ole enää ajanmukainen. Jos keskustelu nyt kokonaan tyrehtyy, se nousee taas väistämättä hetken kuluttua uudelleen. Mahdollisessa selvityksessä olennaista on näkökulma. Ohjaako päätöksentekoa eniten talous, sää, yhteiskunnalliset tarpeet vai pedagogiikka? Luottamusta kesälomien siirtoselvityksen toteutumiseen vähentää se, että emme ole kyenneet lopulliseen päätökseen edes kesäajan suhteen, vaikka siinä kysymys on vain yhdestä ainoasta tunnista.
Mutulla uudistukseen ei kannata lähteä. Poliitikkojen aiemmat kokeilut esimerkiksi valtionyhtiöiden myynneistä, ulkomaisista sopimuksista ja muista talousratkaisuista eivät ole kaikki todellakaan menneet putkeen, vaikka selvityksiäkin oli tehty. Talous edellä kun tässä asiassa on keskustelunavauksia toistaiseksi tehty. Itse uskon ennemmin mahdollisuuteen saada Suomeen turisteja Etelä- ja Keski-Euroopan voimistuvien helteiden takia, olivatpa lapset lomalla koska tahansa. Siinä onnistuakseen voisi vaikka ilmastomatkailun markkinointia hieman parantaa. Mutta koskaan ei ole hyvä. Jos turisteja mistä tahansa syystä alkaa tänne tulla, on luonnollisesti valitusvirsien vuoro turismin lieveilmiöistä kuten muuallakin maailmassa on käynyt.
Kesälomien siirtoväittelystä oli ainakin se hyöty, että jokakeväinen vuodatus opettajien pitkistä kesälomista taisi jäädä tällä kertaa sen alle.
Konsta Ojanen
OAO ry, I varapuheenjohtaja
SKO ry, hallituksen jäsen