OKM:n esityksen mukaan jatkossa korkeakoulututkinnon voisi suorittaa kokonaan avoimen korkeakoulun kautta. Tätä selvitystyötä varten perustettiin jo aiemmin ohjausryhmä, joka ei kuitenkaan työskentelynsä lopputulemana kannattanut esitystä. Tästä huolimatta keskustelu ja valmistelu on edennyt, ja jatkossa opiskelijalla olisi mahdollisuus saada korkeakoulututkinto maksamalla siitä, ilman todistus- tai pääsykoevalintoja. Tämä malli on noussut esille avoimen opintosetelin vielä edes saatua jalansijaa alleen.
On surullista, että Suomen maine koulutuksen saavutettavuuden mallimaana näin uhkaa mureta. Suomessa kuka tahansa on voinut suorittaa korkeakoulututkinnon, sosioekonomisesta taustastaan huolimatta. Nyt tällainen esitys on omiaan luomaan kahden kerroksen opiskelijat korkeakoulukentälle: ne, jotka suorittavat perinteistä, maksutonta tutkintoa ja ne, jotka maksavat tutkinnostaan. Onko Suomi siirtymässä vähitellen, kaikkien näiden eri uudistusten kautta, kokonaan maksulliseen korkeakoulutukseen?
Uudistusta on perusteltu osaamistason nostolla, mutta koska maksullista tutkintoa tarjottaisiin niille, jotka suorittaisivat toista tutkintoaan tai olisivat jo työelämässä, ei tälle osaamistason nostoperusteelle ole oikein pohjaa. Ohjauksen määrää tämä tulisi nostamaan, koska kyseisillä avoimen opiskelijoilla olisi samanlainen oikeus ohjaukseen kuin muillakin. Aiempi koulutuksen kautta tullut osaaminen tulisi tunnistaa, samoin työelämän kautta hankittu muu osaaminen. Lisäksi nämä opiskelijat todennäköisesti opiskelisivat samoissa opetusryhmissä muiden kanssa, jolloin opettajan työmäärä ja opetettavien ryhmäkoot kasvaisivat, mutta saisiko opettaja näistä lisäresurssin? Sitä sietää epäillä. Koska valintamekanismi puuttuisi, vaarana olisi myös opiskelija-aineksen aiempaa suurempi heterogeenisyys. Siksi mm. OAJ on suhtautunut esitykseen kielteisesti perustellen kantaansa mm. sillä, ettei riittävää vaikutusarviointia ja taustatyötä ole tehty.
Asian taustalle jää siis paljon avoimia kysymyksiä. Tulisiko tästä uusi kilpailukeino eri korkeakoulujen välillä ja koskisiko se kaikkia korkeakoulun tarjoamia tutkintoja ja koulutusaloja? Amkeilla on kuitenkin autonomia päättää, mitä opintoja ne laittavat tarjolle esim. avoimen korkeakouluopintojen kautta. Olisiko tarjonta pääasiassa verkon kautta suoritettavia opintoja? Voisiko tutkinnon hinta kohota niin korkeaksi, että sen suorittaminen esim. ulkomailla voisi olla jopa halvempaa? Korkeakouluissa opiskelisi jatkossa maksuttomien tutkintojen opiskelijoita, yksittäisten avoimien opintojen suorittajia, opintosetelisuorittajia, kokonaisen tutkinnon suorittajia avoimen väylän kautta, EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita ja ilman maksuvelvoitetta olevia ulkomaalaisia opiskelijoita jne., jne. Lista alkaa tuntua lohduttoman loputtomalta.
Jatkossa korkeakouluissa olisi siis monella eri tapaa opintojaan suorittavia opiskelijoita, mikä ei ainakaan helpottaisi ohjauksen ja opetuksen organisoinnin problematiikkaa. Lyhytjänteisten koulutuspoliittisten äkkilinjausten ja vailla laajaa vaikutusarviointia olevien esitysten sijaan toivoisi ministeriöltä hieman vauhdin höllentämistä pahimpien virheiden välttämiseksi ja perinteisten koulutuksellisten arvojen kunnioittamista.
Ulla Kangasniemi
SKOn puheenjohtaja