Ohita navigaatio

”Reformi on hyvä, mutta…” – ministeriö kuunteli amiksen luottamusmiehiä ammatillisen reformin etenemisestä

Ammatillisen koulutuksen luottamusmiehet kertoivat keskiviikkona näkemyksiään reformin toimeenpanosta ministeriölle. Uudistuksen sisällöt saivat kiitosta, mutta toteutus ja rahoitus ovat tuuliajolla, opettajat kertoivat.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ministeriön ammatillisen koulutuksen osaston virkamiesjohto tapasivat keskiviikkona noin 50 ammatillisen koulutuksen luottamusmiestä eri puolilta Suomea.

Ministeriössä haluttiin kuulla opettajakentän näkemyksiä siitä, miten ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano on edennyt uudistuksen ensimmäisen vuoden aikana. Ministeriötä kiinnosti myös, mitkä ovat opettajien mielestä jatkokehityksen tärkeimmät seuraavat askeleet.

Grahn-Laasonen kertoi ehdottaneensa itse ammatillisen koulutuksen luottamusmiesten tapaamista

– Työssäni tapaan runsaasti koulutuksen järjestäjien edustajia, mutta tilannekuvan kannalta haluamme kuulla nimenomaan teiltä opettajilta sen, miltä reformi näyttää arkisessa työssä, Grahn-Laasonen sanoi.

Reformin ydinajatuksille kehuja

Tilannekuvan ja terveiset ministeriön väki opettajilta saikin. Muistiinpanoja kirjattiin muutaman tunnin keskustelusta parisen kymmentä fläppitaulun sivua: kipakkaa kritiikkiä, mutta myös kehitysideoita.

Miten nämä terveiset voisi tiivistää? Yksi osuva kiteytys tilanteesta oli Uudenmaan OAJ:ta edustaneiden Mona Savinaisen ja Petra Baarmanin puheenvuoron otsikko: ”Reformi on hyvä, mutta…”

– Annettu ohjeistus on ollut joko sirpaleista, ristiriitaista tai väärin ajoitettua. Ja kun esimiesten tuki on jäänyt varmistamatta, ongelmat ovat siirtyneet koskemaan koko henkilöstöä, Savinainen sanoi.

Reformin sisällöllisiä ydinajatuksia ei tyrmätty. Itse asiassa opintojen henkilökohtaistamista ja joustavia opintopolkuja suorastaan kehuttiin useissa äänenpainoissa.

– Mutta me koemme, että reformin teoria ja käytännöt ovat menneet sekaisin, Baarman sanoi.

Uudistus ja leikkaukset ”päätön yhdistelmä”

Se ei ole uutinen, että reformin ja rahoitusleikkausten samanaikaisuutta pidetään ammatillisen koulutuksen kentällä karkeana virheenä.

– Kaikkien aikojen suurin muutos yhdistettynä kaikkien aikojen suurimpiin leikkauksiin olivat aivan päätön yhdistelmä, sanoi OAJ Päijät-Hämeen alueasiamies ja Salpauksen luottamusmies Marko Varjos.

Varjoksen mukaan 15–16-vuotiaiden itseohjautuvuus on usein niin heikolla tasolla, ettei lähiopetusta saisi missään nimessä vähentää. Nuorilta ei pitäisi vaatia sellaista, mitä heillä ei ole.

– Tällä hetkellä meillä voi olla rahkeet korkeintaan siihen ammatillisen opetuksen ytimeen. Mutta lopulta ammatillinen opettaja on muutakin, eli kasvattaja, ja joskus vähän kuin isä tai äiti. Opettajalle on sydäntä särkevää, kun opiskelijalle joutuu sanomaan, että mulla ei ole nyt sulle aikaa, Varjos sanoi.

”Ai mikä koulutussopimus?”

Reformissa korostuva työpaikalla oppiminen nousi esiin useammassakin puheenvuorossa. Jos on reformissa parannettavaa oppilaitoksissa, niin tukea tarvitsisivat myös yritykset.

– Kun soitan yritykseen ja tiedustelen, voitaisiinko tehdä koulutussopimuksia, vastapuoli ei ymmärrä, mistä puhun. Kun sitten sanon, että soitan ammattikoulusta ja täältä olisi harjoittelija tulossa, puhelimesta kuuluu ”Ahaa!”. Työelämä on jäänyt aika lailla ulkopuolelle tästä, kertoi Jarkko Grönberg Kymenlaaksosta.

Grönberg tiedusteli sitäkin, miten yritysten työpaikkaohjaajien taustat ja osaamisen tarkistetaan.

– Työpaikkaohjaajathan alkavat olla opiskelijoiden kanssa enemmän kuin me opettajat. Samalla tavalla heistä pitäisi selvittää perusasiat, kuten vaikkapa rikostausta. Itse kohtaan myös tilanteita, joissa työpaikoilla on opetettu asioita väärin, jopa aivan miten sattuu, Grönberg sanoi.

”Jatkossa pitkäjänteisempää kehittämistä”

OKM:n ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto myönsi heti alustuksessaan, ettei jättiuudistus ole sujunut kaikilta osin ihanteellisesti.

Isossa muutoksessa voimavarat eivät vielä reformin ensimmäisenä vuotena riittäneet amiksen pitkäjänteiseen kehitystyöhön, johon Tammilehto haluaa uskoa jatkossa.

– Ongelmia ja kitkaakin on nähty, mutta silti siksi olemme täällä, jotta voisimme katsoa eteenpäin ja ratkoa näitä pulmia yhdessä, Tammilehto sanoi.

Hänen mukaansa on ollut huolestuttavaa, kun ammatillisen koulutuksen osakseen saama julkisuus on ollut pääasiassa negatiivista.

– En tarkoita, että ongelmat pitäisi lakaista maton alle, mutta on niinkin, että vain negatiiviset asiat ovat läpäisseet julkisuuskynnyksen. Sellainen ei saisi häiritä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, eikä sitä, kuinka tärkeä tehtävä tällä koulutuksella on sekä yleisesti että yksilön tasolla.

eHOKS käyttöön vappuna

Ajankohtaisista aiheista Tammilehto kertoi muun muassa sen, että henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmien (HOKS) sähköinen järjestelmä eHOKS yritetään saada käyttöön 1. toukokuuta. Järjestelmä kerää opiskelijoiden hoks-tietoja valtakunnalliseen tietopankkiin.

Tarkoitus on, että eHOKS:ista tulee opettajien pääasiallinen hoks-työkalu.

Grahn-Laasosen mukaan tilaisuudessa kuultiin paljon tuttua, mutta myös uusia tietoja ja ideoita. Rahoitusleikkauksista hän totesi, ettei kukaan ministeri toivo omaa sektoriaan leikkauskohteeksi.

– Mutta haluaisin nähdä, että tulevaisuutta voidaan rakentaa myönteisemmässä hengessä. Siihen antaa luottamusta parantuneet työllisyysluvut, joiden myötä valtion budjettia on voitu jo nyt vähän kasvattaa.

OAJ:lta alustava kymmenen kohdan kehityslista

Tilaisuudessa annettu palaute ja kehitysideat kootaan OAJ:ssa yhteen, ja ne toimitetaan ministeriöön.

OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen kokosi keskustelun pohjalta alustavan kymmenen kohdan listan reformin tarpeista:

  • Osaamispisteelle määritellään tuntimäärä, joka on arvioitu kuluvan keskimäärin yhtä osaamispistettä vastaavan osaamisen hankkimiseen.
  • Säädetään opettajamäärästä, joka koulutuksen järjestäjällä on oltava tiettyä opiskelijamäärää kohden.
  • HOKS:iin kirjataan opetuksen ja erityisen tuen määrä, jonka opettaja ja opiskelija arvioivat opiskelijan tarvitsevan.
  • HOKS:iin kirjataan verkko-, etä- tai itsenäistä opiskelua vain, jos opettaja ja opiskelija arvioivat nämä menetelmät kyseisten aiheiden opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisiksi.
  • Kohdennetaan koulutuksen järjestäjille HOKSin laadintaan vähintään 10,7 miljoonaa euroa, joka arvioitiin lainsäädännön valmistelussa lisäkustannusvaikutukseksi.
  • Opettajille kohdennetaan lisää aikaa koulutus- ja oppisopimustyöhön ja opiskelijan opettamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen työpaikalla.
  • Opettajia ja työpaikkaohjaajia tulee kouluttaa enemmän reformin tuomista muutoksista.
  • Lisää rahoitusta tulee kohdentaa reformissa hyväksi todettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.
  • Käynnistetään kansallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajien työhyvinvointiohjelma
  • Johtajille on taattava lisää johtamisen osaamista. Johtamista on tuettava valtakunnallisesti reformin toimeenpanossa.

OAJ eduskuntavaalitavoitteista ammatillisen koulutuksen osalta ja laajemmin voi lukea osoitteessa koulutusratkaisee.fi.

Teksti: Matias Manner

Uutiset

Uutiset

OAJ-risteily tammikuussa

05.09.2019

Yhdistyksemme

SKOn tarkoituksena on valvoa jäsenistön ammatillisia etuja ja tukea jäsenten yleistä hyvinvointia.