Pohdintaa vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistuksen vaikutuksista kädentaitojen osaamiseen

Vuoden 2014 perusopetuksen tutkinnonuudistus otettiin käyttöön vuonna 2016. Uudistuksen päätavoitteena oli vastata nyky-yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin vaatimuksiin sekä edistää oppilaiden monipuolista osaamista ja oppimista.

Oppimista korostettiin monipuolisena ja kokonaisvaltaisena prosessina, jossa oppilaat oppivat tekemällä ja tutkimalla erilaisia ilmiöitä. Uudistus korosti kaikkien oppilaiden yhdenvertaista osallistumista ja tukemista opetuksessa.

Uuden opetussuunnitelman mukaan painopiste käsityön opetuksessa siirtyi perusopetuksen alimmille luokka-asteille erotuksena aiemmalle painotukselle, niin että vuosiluokilla 1–2 käsityötä oli vähintään 4 vvt (vuosiviikkotuntia), luokilla 3–6 5 vvt ja luokilla 7–9 2 vvt. Käytännössä 7. luokan jälkeen käsityön opetusta ei ole tarjolla.

Painopisteen muutos huolestutti aineenopettajajärjestöjä (Tekstiiliopettajaliitto TOL ry ja Teknisten Aineiden Opettajat TAO ry) uuden opetussuunnitelman tultua voimaan. Kädentaitojen oppiminen ja niissä harjaantuminen edellyttää riittäviä kognitiivisia ja motorisia taitoja, joita ei mahdollisesti ehditä saavuttaa perusopetuksen aikana käsityön opetuksen päätyttyä jo 7. vuosiluokalle vähäisillä tuntimäärillä. Tämä näkyy toiselle asteelle siirryttäessä opiskelijoiden selkeästi heikentyneinä taitoina aiempaan verrattuna.

Helsingin yliopiston Tekstiili- ja teknisen työn opettajien tekemässä tutkimuksessa ”Käsityön arviointitutkimus, Perusopetuksen käsityön oppimistulosten arviointi pakollisen oppimäärän päättövaiheessa keväällä 2021”, pohditaan vuoden 2014 perusopetuksen tutkinnonuudistuksen vaikutuksia kädentaitojen osaamiseen vuosiluokalla 7. verrattuna aiempaan.

Tutkimukseen osallistui 62 koulua ja 1414 oppilasta. Tuloksia arvioitiin tiedollisen osaamisen (arviointikoe, materiaali-, teknologia- menetelmä- ja prosessitietous sekä työtapojen tunnistamisen osalta), taidollisen osaamisen (käsityöprosessin vaiheet) sekä asenteiden ja käsitysten oppiainetta kohtaan (osaaminen, hyödyllisyys ja kiinnostus) osalta.

Tutkimuksen tulosten perusteella tiedollisessa osaamisessa tytöt olivat osaamisessa 5 % parempia, taidollisissa osaamisessa 14 %. Muutos 2010 vastaavat erot olivat 1 % ja 5 % tasolla. Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta ero on huolestuttava.

Tiedollinen osaaminen oli tasaista kaikissa kuntaryhmissä. Tytöt menestyivät kaikissa kuntaryhmissä, pojat menestyivät parhaiten maaseudulla. Taidollinen osaaminen oli tutkimuksen mukaan korkeinta kaupungeissa.

Vuonna 2013–14 kerättyihin tietoihin verrattuna asenteet oppiaineen kiinnostavuudesta ovat laskeneet selkeästi. Aiemmin oli ollut mahdollisuus tehdä

omia valintoja painotuksien suhteen – ts. oppilas oli voinut halutessaan valita teknisen- tai tekstiilityön välillä. Uuden opetussuunnitelman mukaan molempia oppiaineita on opiskeltava saman verran sukupuolesta riippumatta. Tyttöjen paremmuus lisääntyi kaikissa kuntaryhmissä. Korkeampi osaaminen näyttäytyy myös myönteisempänä suhtautumisena.

Asennemuutos vuodesta 2010 voi johtua valinnanmahdollisuuksien vähenemisestä joko tekniseen- tai tekstiilityöhön, samansisältöinen opetus järjestetään kaikille yhteisenä yhtenäisenä oppiaineena, jossa opiskellaan samanaikaisesti yhtä paljon molempia.

Oppimistuloserojen kaventamiseksi tyttöjen ja poikien erilaisia kiinnostuksen kohteita tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon oppiaineen opiskelua suunniteltaessa.

Oppimistulosten parantamiseksi oppiaineen opetuksen järjestämistapaa tulisi arvioida uudelleen siten, että se soveltuu toteutettavaksi käsityön erilaissa oppimisympäristöissä ja siten, että se tarjoaisi kaikille mielenkiintoisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia oppilaan omat lähtökohdat ja valinnan mahdollisuudet huomioiden. Oppimisympäristöjen kehittämistyössä olisi kuunneltava laaja-alaisesti ennen kaikkea perusopetuksen opettajia kuin myös käsityön opettajankoulutuksen asiantuntijaryhmiä.

Tutkimuksen loppupäätelmänä todettiin, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja perusopetuksen tuntijakoa tarkistettaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että oppituntien määrä vastaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisia keskeisiä sisältöalueita ja opetuksen tavoitteita.

Perusopetuksen tuntijakoa pohtivan työryhmän tulisi arvioida käsityön opetuksen painopisteen palauttamista ylemmille luokka-asteille. Samalla tulisi arvioida mahdollisuudet kaikille yhteisen käsityön opetuksen laajentamiseen perusopetuksen vuosiluokilla 8 ja 9 oppilaiden valinnan mahdollisuudet huomioon ottaen.

Tekstiili- ja teknisen työn opettajien mukaan koulutuspoliittisten päätösten tavoitteena on, että tekstiilityö ja tekninen työ olisi saatava niille kuuluvalle arvostustasolle. Tekstiiliopettajaliitto tukee käsityö -oppiainetta. Pätevien aineenopettajien saatavuus olisi taattava – nyt perusopetuksen opettajat opettavat käsityötä enenevässä määrin.

Opettajan olisi myös tärkeää tarjota mahdollisuuksia oppilaille ilmaista itseään ja kehittää omia kädentaitojaan omien kiinnostustensa mukaisesti. Kädentaitojen opetussuunnitelmaa laatiessa olisi tärkeää ottaa huomioon oppilaiden ikä, taitotaso ja opetusresurssit.

Käsityön opetuksella on perusopetuksessa monia merkittäviä rooleja ja tärkeitä vaikutuksia oppilaisiin. Se ei rajoitu pelkästään taitojen opettamiseen, vaan sillä on laajempi vaikutus oppilaiden fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen.

Kaiken kaikkiaan käsityön opetus tarjoaa monia oppimismahdollisuuksia ja valmiuksia, jotka ovat tärkeitä oppilaiden kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja valmistautumiselle tulevaisuuteen. Se ei ole vain taitojen opettelua, vaan se vaikuttaa myös oppilaiden asenteisiin, arvoihin ja tietoisuuteen ympäröivästä maailmasta.

Yle Uutiset 23.8.2023 kello 20.30:

Turun musiikkijuhlien tähti, viulisti Anne-Sophie Mutter: ”Olen seurannut läheltä, kuinka klassisen musiikin ja taiteiden merkitystä kouluissa on alettu haastaa. Kouluissa painotetaan teoria-aineita käsityötaitojen sijaan. Tavoitteina ovat käytännössä tehokkuus ja se, että ansaitsemme rahaa myöhemmin elämässä. Kaikki muu on työnnetty syrjään, koska emme tarvitse sitä. Mutta meillä on sielumme. Haluamme unelmoida ja tuntea”.

Lähteet

Helsingin yliopiston Tekstiili- ja teknisen työn opettajien tekemän tutkimusraportin videotaltiointi ”Käsityön arviointitutkimus, Perusopetuksen käsityön oppimistulosten arviointi pakollisen oppimäärän päättövaiheessa keväällä 2021”

Vuoden 2014 perusopetuksen tutkinnonuudistus, OPH

Marita Pennanen

Taideteollisuusalan lehtori ja vastuuopettaja
Ammattiopisto Tavastia / Wetterhoff koulutus