Ohita navigaatio

Kognitiivinen ergonomia ja aivotyö työhyvinvoinnin tukena

AKOL-SKO-TOOL työhyvinvointihanke lähti toden teolla liikkeelle joulukuussa kognitiivisen ergonomian luennolla webinaarimuotoisena. Ilmoittautuneita oli yli 90. Saimme hienon puolitoistatuntisen Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Heusalan seurassa tärkeän aiheen äärellä.

Opettajien ja kouluttajien työ ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä on mennyt yhä sirpaleisemmaksi, hektisemmäksi ja kuormittavammaksi. Työhyvinvointi on koetuksella. Työtehtäviä tulee lisää, työ keskeytyy päivän aikana erinäisten syiden takia ja työn sirpaleisuus on tosiasia. Näihin kaikkiin halusimme luennolta vinkkejä, ajatuksia ja toimintatapoja ja -malleja.

Tiina Heusalan luennolla lähdettiin liikkeelle kognitiivisen ergonomian määrittelystä ja mitä se ylipäätään tarkoittaa. Sen tarkoitus on kehittää ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutusta ihmisen tiedonkäsittelykykyihin ja -rajoituksiin sopivaksi. Tavoitteena on siis muokata mm. työtapoja, työoloja ja työkaluja siten, että työn tekeminen ei olisi aivoille niin kuormittavaa. Työn keskeytykset, häly ja meteli, tehtävien sirpaleisuus, tietotulva, monikanavainen viestintä, epäselvyydet työtehtävissä, monitekeminen ja uuden oppiminen lienee kaikille tuttuja haasteita omassa työssä. Lisättynä aikapaineella, voi todeta opetustyön olevan vaativaa aivotyötä. Se kuormittaa ja haastaa aivojamme. Ihmisen tiedonkäsittelykyvyt ovat rajallisia.

Kognitiivisesti kuormittavat työolosuhteet voivat heikentää työn laatua, vähentää työn sujuvuutta, lisätä virheitä ja pahimmillaan heikentää terveyttä. Siksi on tärkeää tarkastella oman työn osalta näitä kuormittavia tekijöitä ja miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Onko itsellä mahdollisuus vaikuttaa näihin? Miten tiiminä voisi vaikuttaa asioihin? Voimmeko yhteisesti sopia tavoista tehdä työtä? Kuinka organisaatiotasolla voidaan edistää kognitiivisen ergonomian positiivista toteutumista? Esihenkilötyöllä on iso vaikutus asioiden etenemisessä. Oletteko keskustelleet esihenkilön kanssa yhdessä kognitiivisen ergonomian vaikutuksesta työhön? Voisiko kognitiivinen ergonomia olla osana perehdyttämistä ja mukana kehityskeskusteluissa? Löytyykö aiheesta organisaatiosi työhyvinvointistrategiasta tai -ohjelmasta? Tehtävä teille kaikille: ota selvää, miten asia on hoidettu juuri sinun työpaikallasi ja miten sitä voisi kehittää yhä parempaan suuntaan.

Luennon lopuksi kysyimme osallistujilta HowSpace-alustalla, mitkä tekijät vaikuttavat työssäsi negatiivisesti kognitiiviseen ergonomiaan? Eniten vastattiin ”sirpaleinen työnkuva”. Tässä tulokset kokonaisuudessaan:

Yhteenvetoa voi lyhyesti todeta kognitiivisen ergonomian olevan merkittävä asia työhyvinvoinnin tekijänä. Siksi on tärkeää ottaa sen toimivuus tarkasteluun jokaisessa oppilaitoksessa opettajien ja kouluttajien työhyvinvoinnin edistäjänä.

Työhyvinvointiterveisin,
Maarit Rahkola, pj.
AKOL ry

Lähteet:
Tiina Heusala, TTL: kognitiivinen ergonomia luento / webinaari 14.12.2023 sekä keskustelut luennolla
AKOL-SKO-TOOL työhyvinvointihanke: HowSpace-työskentely

 

Tapahtumat

Yhdistyksemme

SKOn tarkoituksena on valvoa jäsenistön ammatillisia etuja ja tukea jäsenten yleistä hyvinvointia.