13 ammattikorkeakoulua on käynnistänyt hankkeen, jonka tiimoilta pyritään muuttamaan ammattikorkeakoulun tutkintorakennetta niin, että jatkossa amkeilla olisi mahdollisuus myöntää ammatillisia tohtoritutkintoja (Professional Doctorate). Hankkeessa mukana olevien amkien edustajat ovat perustelleet tohtoritutkinnon merkitystä mm. elinkeinoelämästä tulevalla osaamisen nostamisen vaateella ja erityisesti uusien innovaatioiden kehittämisen tärkeydellä. Ammatillista tohtoritutkintoa kuvataan työelämälähtöiseksi, monialaiseksi ja ratkaisuhakuiseksi tutkinnoksi, joka olisi samantasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinto, mutta vastaisi eri tarpeisiin ja suoritettaisiin suoraan työelämän tarpeisiin.
Ammattikorkeakouluilla on jo lainsäädännön kautta alueen elinkeinoelämän kehittämisen tehtävä, koulutustehtävän ohella. Nyt nämä 13 amkia ja muutamat taustaryhmät, kuten Arene, haluaisivat päivittää koulutustarjonnan ulottumaan tohtoritason tutkintoon asti, yliopistojen rakenteen mukaisesti. Samassa yhteydessä on haluttu myös korostaa yliopistojen ja amkien samantasoisen tutkintorakenteen merkitystä ja perusteltu sen taustaksi esim. eurooppalaisia, kuten Hollannissa käytössä olevaa mallia.
Asia jakaa mielipiteitä, sekä OAJ:n, mutta osin myös OAJ:n Ammatillisia Opettajia edustavan OAO:n sisällä. OAO on virallisesti linjannut yhteisenä näkemyksenään, että amkien tutkintorakennetta tulee kehittää tohtoritutkinnon suuntaan ja näyttänyt siten vihreää valoa mahdolliselle tohtoripilotille.
Parhaillaan työstetään korkeakouluvisiota, joka ulottuu vuoteen 2040. OAJ lähti tekemään omaa visiotyötään jo ennen ministeriön visiotyön lähtölaukausta. OAJ:n visiopaperi sisältää myös tämän ammatillisen tohtoritutkinnon, mutta ne tahot, jotka ovat tätä visiota OAJ:n sisällä valmistelleet (erityisesti OAJ:n korkeakoulutyöryhmä), halusivat ottaa tässä vaiheessa vielä melko varovaisen kannan asian suhteen. Amk-tutkintorakenteen muutos vaatii laaja-alaista selvitystyötä siitä, millainen tarve ja vaikutukset sillä olisi. Myös duaalimallin tulevaisuus voi tulla taustatyöskentelyssä keskusteluun. Voi olla olemassa riski, että duaalimalli ja sen tarve tulevaisuudessa voitaisiin kyseenalaistaa, mihin suuntaan kumpikaan korkeakoulutaho ei halunne asiaa viedä. Laaja vaikutusarviointi ja perusteellinen taustatyö ovat siis tarpeen mahdollista pilottia kehiteltäessä. Lisäksi on hyvä arvioida olemassa olevien eurooppalaisten mallien plussat ja miinukset huomioiden myös aito elinkeinoelämän tarve ammatilliselle tohtoritutkinnolle. Jäämme siis odottamaan, miten hanke etenee.
Ulla Kangasniemi
SKO ry:n puheenjohtaja